Kyyti kirjastolle on tarpeellinen

Aluelehti Selänne 8.2.2019

Anitta Oertel

Pyhäjärvi

Pyhäjärven Namo tarjoaa kyytiläisille tiistaisin kahvit ja leivonnaiset Pikku-mummon kirjasto-kahvilassa alakerran aulassa.

Pyhäjärven väliaikaiseen kirjastoon, entisen ammattikoulun tiloihin, järjestettiin tiistaina kaupungin toimesta maksuton linja-autokyyditys jo viidettä kertaa. Kyytiläisiä on ollut eri kertoina viidestä kahteentoista.
Runebergin päivänä Tenhusen Liikenteen minibussin kyytiin nousi kuusi asiakasta. He kaikki tunnustautuivat kirjaston vakioasiakkaiksi.
Tiistaikyyditykset vanhalta kirjastolta uudelle ovat pelastaneet monen, varsinkin vanhemman asukkaan talvipäivät. Matti Määttä esimerkiksi kertoo, että on onnistunut joka kerta pääsemään kyydillä, muuten ei kirjastoon meno kävellen onnistuisi. Hän on aina ollut ahkera kirjastossa kävijä.
- Ennen tietysti kävin useammin, päivittäin tein tikusta asiaa.
Hän tähdentää, että kyyditys on erittäin tarpeellinen.
- Muuten tilanne on kerta kaikkiaan huonompi nyt. Kirjaston ei pitäisi olla näin sivulla vaan keskellä toimintaa. Hyväksi ei voi sanoa, Määttä arvostelee.
Tunti vierähti nopeasti, mutta aikaa jäi vielä jutustelulle ja kahvittelulle. Kahvit ja leivonnaiset nautitaan tiistaisin kyytien välissä Namon Pikku-mummon kirjasto-kahvilassa alakerran aulassa.
Kirjaston vakiokävijä Marja-Leena Saaranen toteaa, että tunti riittää lainaamiseen ja kyytiä odotellessa voi vielä lukea vaikkapa lehtiä. Saarasen mukaan lähti tällä kertaa yksi kirja.
- Sen ehtii lukea viikossa, hän arvelee.
Matti Määtän tavoin myös Marja-Leena Saaranen sekä Anna-Maija Penttilä kävivät vanhassa kirjastossa useammin. Penttilä kertoo lainaavansa nyt enemmän kerralla. Myös uusintoja tulee tehtyä, mutta aina se ei ole mahdollista. Varauksia Penttisen ensi viikolla laina-aikansa umpeen menevälle kirjalle oli nimittäin jo kaksi.
Kirjasto teollisuusalueella on vain väliaikainen ilmiö. Pyhäjärven kaupunginhallitus on asettanut 26.11.2018 kirjasto- ja monitoimitalon tarvekartoitustyöryhmän, jonka tarkoituksena on selvittää paikkakunnan tarpeet kirjastopalveluiden lisäksi myös kulttuurin ja liikunnan toimitiloille.
Marja-Leena Saarasen ja Anna-Maija Penttilän mielestä hyvä paikka uudelle toimitilalle voisi olla purkutuomion saaneen Urheilutalo Pohdin tontti.
- Se on keskeisellä paikalla, koulutkin lähellä, pohtivat Saaranen ja Penttinen.
Kirjastovirkailija Tarja Komu ja kulttuurisihteeri Eila Rajala väläyttävät paikaksi kaupungintalon viereistä tyhjää tonttia. Sekin on hyvin keskeisellä paikalla.
Kyyditykset kirjastolle jatkuvat näillä näkymin maaliskuun loppuun asti tiistaisin eli 5., 12., 19., ja 26. päivinä. Lähtö on Keskuskoulun pihalta kello 10 ja paluukyyti samaan paikkaan kirjastolta kello 11.

Liike on lääkettä aivoillekin

https://www.selanne-lehti.fi/uutinen/561093

Aivojumppa ja sointukylpy yhdessä vahvistivat voimavaroja

Anitta Oertel
Pyhäjärvi
Aivojumppaan ja sointukylpyyn osallistuvat naiset asettuvat aivojumppaohjaajien Johanna Ikosen ja Anu Mustaparran kanssa ympyrään, jumppamatoilleen niin, että paljaat varpaat osoittavat keskelle. Jokaisella on vieressään pieni tyyny, peitto ja vesipullo.
- Vesi kuljettaa tietoa. Voitte juoda aina kun siltä tuntuu, kuunnelkaa itseänne, kehottaa Anu Mustaparta.
Touch for Health kouluttajaksi 2015 valmistunut Anu jatkaa, että aivojumppa (Brain Gym ®) on oppimiskinesiologian keskeinen menetelmä ja että kinesiologia-termi tulee sanoista kine=liike ja logia=oppi. Touch for Health (THT) -menetelmä, johon illan aivojumppatuokiokin perustuu, on puolestaan maailman eniten käytetty kinesiologian muoto.
- Touch for Health on vaihtoehtoista ja täydentävää hoitoa, kinesiologiaa, joka hyödyntää manuaalista lihaspalautetta, Anu selventää.

Tammikuun hyvinvointi-illan teemana oli juurevuus. Tavoitteellisten ja tiettyjen tarkkaan tutkittujen liikkeiden avulla oli tarkoitus löytää omat vahvat juuret, olla kuin vankkarunkoinen puu, jonka oksat saavat heilua.
- Nämä aivojumpan liikkeet vapauttavat ja vahvistavat sekä luovat uusia hermoratayhteyksiä aivojen eri osien sekä aivojen ja kehon eri osien välillä, Anu Mustaparta kertoi.
Illan aluksi jokainen sai vetää itselleen kasasta kortin, jossa luki jokin tavoiteltava asia. Itselleni tuli lause: Vaali hetkeä. Ennen liikeharjoituksia oma kehoni lähti menemään voimakkaasti eteenpäin. Harjoitusten päätteeksi kehoni vei minua enemmän oikealle. Anu kertoi tämän merkitsevän tekemiseen tarttumista.
Aivojumppa oli helppoa! Liikkeet olivat pehmeitä ja miellyttäviä, ja pienessä ajassa oppi paljon uutta omasta kehosta, kuten että aivonapit sijaitsevat solisluiden alla. Niitä hieromalla aloitettiin neljän liikkeen VIRE-sarja (V=vesi, I=idea- eli aivonapit), R=ristikäynti ja E=energiakahdeksikko).
- VIRE-sarjalla on hyvä aloittaa päivän touhut tai juuri tällainen ohjattu tilaisuus, Anu totesi.
Tämän jälkeen tuli vielä monta aivojumppaliikettä lisää ennen rentouttavaa sointukylpyä, jota varten kääriydyttiin peittoon ja vedettiin villasukat jalkoihin.
Johanna Ikonen, joka on sekä koulutettu hieroja ja urheiluhieroja että aivojumppaohjaaja ja äänimaljahoitaja, kertoi, että äänimaljahoidon kautta on mahdollisuus löytää tasapaino omassa kehossa ja mielessä. Se kaikki perustuu resonanssiin eli myötävärähtelyyn ja ääniaaltoihin. Värähtely etenee kehon nesteessä. Äänivärähtelyt saavuttavat alueet mihin hierojan sormet eivät yllä.
- Äänimaljahoito eli sointukylpy sopii moneen käyttötarkoitukseen: kun kaipaa rauhoittumista, on stressaantunut tai ahdistunut. Se auttaa myös unettomuuteen ja jännitystilojen purkuun ja lihaskireyksien poistoon.
Kun Johanna kumautteli kahdeksaa eri metallia sisältäviä erikokoisia Tiibetin äänimaljoja, soivat maljat eri tavalla kunkin kohdalla. Lämpö nousi pian päästä varpaisiin. Sointukylpy vei syvään rentoutumistilaan. Hengitys syveni ja voimavarat tuntuivat vahvistuvan. Aivot, mieli ja keho kiittävät.

Paikan muisti II - Pyhäjärven rajat ja sydänmaat

JORMA TULKKU

Paikan muisti II – Pyhäjärvi Ol. rajat ja sydänmaat on Pyhäjärven oma ”Metsien Kätkemä”

Kotiseutuneuvos Jorma Tulkun tekemässä Paikan muisti -sarjan toisessa osassa, Pyhäjärvi Ol. rajat ja sydänmaat kuljetaan Pyhäjärven sydänmailla ja rajapaikoissa.

Sarja on Pyhäjärven ja sen ympäristön oma ”Metsien Kätkemä”, jonka matkassa lukija voi seurata omien ajatustensa linkkejä, kulkea vaeltajana ja kokijana suomalaisessa luonnossa.

-          Jokaisella kulkijalla on omat muistojensa paikat ja tarinat, ja sydänmaat opitaan tuntemaan kuuntelemalla ihmisiä kylissä ja poluilla, Jorma Tulkku toteaa.

Kirjassa on muistoja ja noin 150 valokuvaa yli 60 vuoden ajalta. Paikat löytyvät nimihaulla MML Paikkatieto-ikkunasta ja painettuna maastokartoista.

-          Henkilöauton, kartan ja kompassin avulla tavoittaa sydänmaitten etäisimmätkin kohdat. Puhelimen GPS-karttasovellus opastaa kulkijan kätevästi perille, mutta jos akku loppuu tai kenttä katoaa, pitää lähteä autolle.

Kirjan tekijä Jorma Tulkku (s.1938 Helsinki) on Pyhäjärvellä asuva entinen opettaja ja historioitsija, joka on kirjoittanut useita Pyhäjärven paikallishistoriasta kertovia kirjoja.