Suomi ja suomalaiset saksalaisten ajattelijoiden mielessä
Selänne 20.3.2020
https://www.selanne-lehti.fi/uutinen/591546
Saksa/Selänne
Suomi ja suomalaiset ovat esiintyneet saksankielisessä kirjallisuudessa jonkin verran jo useita vuosisatoja. Viimeisin lienee viime syksynä ilmestynyt teos Die Nadelwälder dunkeln fort im Osten (Heiner Labonde Verlag 2019). Otsikko on lainaus Paul Boldtin runosta Nächte über Finnland (1921). Lyriikan kääntäminen toiselle kielelle ei ole ihan yksiselitteistä, mutta kirjan otsikon voisi suomentaa esimerkiksi Havumetsien hämärä jatkuu idässä.
Kokoelman on toimittanut filosofian tohtori Volker Pirsich, joka on suomalais-ugrilaisia kieliä opiskellut germanisti. Tämä Saksan kirjastojen ystävien liittojärjestön (Bundesverbandes der deutschen Bibliotheken Freundeskreise) puheenjohtaja ja entinen kirjastonjohtaja pitää yhtenä tärkeänä tehtävänään edistää Suomen ja Saksan kulttuurien välistä yhteistyötä. Volker Pirsich teki ensimmäisen matkansa Suomeen 1970-luvulla.
– Siitä lähtien olen yrittänyt löytää leikkauspintaa Saksan ja Suomen välillä, Pirsich kertoo.
Hän onkin löytänyt 168-sivuiseen teokseen Suomeen liittyviä runoja laajalta skaalalta tunnetuiltakin saksankielisiltä runoilijoilta ja ajattelijoilta. Mukana teoksessa on myös Pyhäjärvellä 15 vuotta asuneen ja siellä lukion englannin ja saksan kielen lehtorina toimineen Matthias Oertelin kaksi runoa.
Suomesta kirjallisuusmielessä kiinnostuneena uranuurtajana voidaan pitää saksalaista runoilija, fyysikko Paul Flemingiä (1609 - 1640), jonka kirjoittama runo on teoksessa kirjoittajien syntymäajan mukaisessa järjestyksessä ensimmäisenä.
Alkusanoissa kerrotaan Flemingin haaksirikkoutuneen laivamatkallaan 1635 Suomenlahden itäosassa lähellä Suursaarta. Wikipediasta selviää, että Suursaari oli ennen Suomen kunta, mutta kuuluu nykyisin Venäjälle. Manttaaliluetteloiden mukaan saaren asukkaat olivat tuolloin kaikki suomenkielisiä.
On mielenkiintoista, että kokoelmaan valikoitui sattumalta juuri Matthias Oertelin runoista In der Sommernacht auf dem Schiff / die Stille des Meeres/… (Kesäyönä laivalla / meren hiljaisuus / (kirjoitettu 1995), joka on saanut inspiraation Estonian uppoamisesta. Näiden Suomenlahdella uponneiden laivojen aikaväliä on 360 vuotta. Runokokoelmaa voidaankin pitää myös aikamatkatutkielmana.
Matthias kertoo olevansa iloinen, että juuri hänen runonsa tulivat valituksi tähän teokseen.
– Runot ovat kirjastani Grenzen in Strom (2014). Todennäköisesti runot valittiin kokoelmaan suoran Suomi-yhteytensä takia. Ne on kirjoitettu Suomessa, ja siellä saatu niihin myös inspiraatio. Mutta esimerkiksi toisen runon ajatuksena on tuoda esille se, että kuva, mikä meillä on ihmisistä, voi olla ihan väärä ja pelkkää illuusiota, Matthias selventää.
Runokokoelman runot kertovat Suomesta ja suomalaisista saksalaisten runoilijoiden silmin ja aistein. Arvata saattaa, että runot, jotka on kirjoitettu vuosisatoja tai kymmeniä vuosia sitten, kertovat erilaisesta maasta kuin se on nykypäivänä. Myös suomalaiset näkevät oman isänmaansa ja kansansa eri näkökulmasta, mutta on terveellistä poiketa joskus myös aidan toiselle puolelle katsomaan, minkälainen näkymä sieltä avautuu.
Blogit
Maan ja taivaan väliltä (ja rajalta)
https://muitamakuja.blogspot.com/
https://blogit.savonsanomat.fi/savossa-ja-saksanmaalla/
Kolumni: Sanat kertovat miten maailma muuttuu
https://www.selanne-lehti.fi/uutinen/590122
Anitta Oertel
Tilasin jokin aikaa sitten Antikvaarin kautta kirjoja tänne Saksaan, ja samalla yhden ristisanatehtäväkirjan, sellaisen mammuttikoon, vieläpä kovakantisen, jossa on tehtäviä kaksisataa. Olen taas innostunut täyttämään ristikoita. Se on hyvää aivojumppaa ja meditaatiota.
Huomasin ensimmäisiä tehtäviä täyttäessäni, että sanat tuntuivat oudoilta ja vanhanaikaisilta. En ihan heti oivaltanut niiden merkityksiä enkä tunnistanut tai muistanut ihmisiä, joita ruutuihin kyseltiin. Asia tuli selväksi, kun ymmärsin katsoa julkaisuvuoden. Se oli 1999. Vanhat hyvät (ja pahat) ajat alkoivat palautua mieleeni muutenkin kuin sanojen muodossa, tai oikeastaan se oli niin, että sanojen kautta tulivat tunnelmat menneisyydestä tähän päivään uudelleen koettaviksi. Eihän siitä toisaalta niin kovin kauaa ole!
Vastaan tuli myös sanoja, jotka tuntuvat omaan suuhuni vierailta. Ne ovat lähinnä arki- ja puhekielen sanoja ja ehkä joillekin hyvin tyypillisiä ja sen takia myös persoonallisia. Kaikille eivät kaikki arkikielen sanat kuitenkaan sovi, eivätkä mielestäni edes ristisanatehtäviin, jos ne eivät ole lainausmerkein varustettu.
Maailma muuttuu ja sen huomaa jo sanojenkin kautta. Neutraali yleiskieli, jota sanomalehtien jutuissakin käytetään, muuttuu. Yleiskieli ei loukkaa ketään eikä sen pitäisi pistää epämiellyttävällä tavalla silmään. Joskus kuitenkin näkee, että asiajutuissakin yritetään tavoitella rentoutta käyttämällä arkikielen ilmaisuja. Se himmentää lukunautintoa ja uskottavuutta, menee niin sanotusti vihkoon. Ja tämä sanonta tarkoittaa, että jokin asia epäonnistuu. Sanonta on uusi merkitysryhmä sanalle vihko. Tämän lisäksi tänä keväänä Kielitoimiston sanakirjaan tulevat muun muassa sanat överi ja jenkkakahvat, joka on oikeastaan vanha sanonta.
Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen Ville Eloranta kirjoitti Journalisti-lehdessä 30.1.2020, että ”muussa kuin puhtaassa uutistekstissä voi välillä harkitusti käväistä yleiskielen ulkopuolella”. Hän viittasi tällä omassa kolumnissaan käyttämäänsä sanaan ”pulju”, ja siitä saamaansa kritiikkiin. Hän myös totesi, että Kielitoimiston sanakirja ei määrittele puljua halventavaksi tai vähätteleväksi. Silti se tuntui joidenkin mielestä asenteelliselta.
Naiset lentäjinä eilen ja tänään
The Ninety-Nines Finnish Section 50 vuotta
Lentäjänaisten historiasta kertova kirjassa luodaan katsaus 50 vuotiaan kansainvälisen Ninety-Nines -järjestön Suomen osaston toimintaan.
Hämeenlinnalaisen Irene Ihmeen toimittama ja kirjoittama juhlakirja piirtää kaaren lentäjänaisen identiteetin muutoksesta. Näkyvänä esimerkkinä naislentäjän roolin muuttumisesta ilmailussa ovat kirjan 11 erilaista tarinaa: naisten edustama lajikirjo ilmailussa on tänä päivänä erittäin monipuolinen ja laaja. Yhdistyksen toiminnalla voidaan selvästi nähdä olevan myös myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
- "Ilman tätä kansainvälistä historiallista yhteyttä naisten lentotoiminta Suomessa olisi varmasti ollut aiemmin ja olisi edelleen toisen näköistä kuin se tänä päivänä on", kirjan äiti, Irene Ihme toteaa.
Historiaosassa kuvaillaan yhdistyksen tarkoituksen ja tavoitteiden näkökulmasta naisten yhteistoiminnan luonnetta, arvoja, erityispiirteitä sekä toimintatapoja ja muotoja Suomessa sekä yhdistyksen kansainvälisissä yhteyksissä.
Nykypäivää kirjassa edustavat tämän päivän lentäjät, 11 naista, yhdistyksen jäsentä. Seitsemän naisista tarinoi lentämisestä harrastuksena, ja neljä tarinaa on ammattilaisten kertomaa.
Kirjan on julkaissut Tieto&Taitto ja sen graafinen suunnittelu ja taitto on toimittaja Anitta Oertelin.
Toimittaja/kirjoittaja: Irene Ihme
Kannen piirros: Marianna Kuortti
ISBN: 978 952 69122 1 9
Koko: lev. 22 cm, kork. 23 cm
Sivuja: 76
Pehmeäkantinen
Julkaisija: Tieto&Taitto
Paino: Iisalmen Eco Print Oy, Iisalmi 2019
Tieto&Taitto -kirjat
Anitta Oertel: Juuristasi syntynyt 2013
Matthias Oertel: Grenzen im Strom 2014
Matthias Oertel: Värikästä saksaa 2015
Hanna-Maija Nikunen/Anitta Oertel: Mielessäni 2015
Anitta Oertel: Pyhäjärvi ennen ja nyt 1. ja 2.painos 2014, 2016
Merja Kinnunen: Satakunnan keijukansa 2015
Eero Komu: Kätken kätesi käsiini 2016
Jorma Tulkku: Paikan muisti I - Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvi 2016
Lilja Isokoski: Ajatusten leikkiä koti-iltojen viihteeksi 2016
Hanna-Maija Nikunen/Anitta Oertel: Kevät Mielessäni 2017
Eero Komu: Rukajärvelle ja takaisin 2018
Jorma Tulkku: Paikan muisti II - Pyhäjärven rajat ja sydänmaat
Irene Ihme: The Ninety-Nines Finnish Section 50 vuotta; Naiset lentäjinä eilen ja tänään 2019
Toimittajana:
Yksi raitti - monta kulkijaa 2008
Pyhäsalmen kaivos 50 vuotta 2012
Tuttuja kalajuttuja 2014
