Rikhard III kuvaa myös nykyajan narsismia

Iisalmen Sanomat  24.8.2009

TEATTERI
William Shakespeare: Rikhard III
Jyväskylän Huoneteatteri
Kiuruvesi 22.8.2009
Ohjaaja Tarja Järvinen

Anitta Oertel
Kiuruvesi
Kiuruveden kulttuuritalon aulan pöydille on asetettu lehtileikkeitä, jotka käsittelevät aikakautemme, 2000-luvun valtapeliä armeijassa, suomalaisessa valtionpolitiikassa tai suurvaltojen johdon vaihtuessa. Eräässä pätkässä pohditaan, että jos aikoo ymmärtää kuinka valta toimii, on oltava ohjelmallisesti vainoharhainen.
Myös keskittymistä ja tarkkaavaisuutta tarvitaan, kun haluaa perehtyä William Shakespearen näytelmän, Rikhard III:n, juonittelun ja valtapelin koukeroihin.
Näytelmä alkaa, kun Gloucesterin herttua, myöhemmin Kuningas Rikhard III istuu korokkeella ja voivottelee rujouttaan ja rakkaudettomuuttaan, mitättömyyttään. Tästä alemmuudentunnosta ja itsevihasta kumpuaa narsistin, tulevan tyrannin halu kuninkaaksi. Hän ei kaihda mitään keinoja. Hän murhauttaa kaikki, jotka ovat hänen tiellään. Hän kääntää puheet, mielistelee ja näyttelee kaikki tunteet, nauraa ja ihmettelee miten hyväuskoisia ihmiset ovat, kun häneen uskovat. Rikhard tekee ristinmerkkejä silloin kun se ajaa hänen etuaan, saa jopa itseensä rakastumaan. Lopulta hän pelkää omaa itseään, pahinta vihollistaan. Hän on Matti Rossin suomentamana kuin "myrkyn pullistama nukke". Sitä narsisti on: ihmisen kuori, epäempaattinen, kylmä ja tunteeton. Ja tämän kaikki Jari Määttä näyttelee uskottavasti, täysin eläytyen loppuun asti tässä monivivahteisuutta vaativassa roolissa, jonka sisälläkin on monta erilaista kerrosta.
Mutta ei ainoastaan Rikhard ole läpeensä paha. Häntä ruokkivat hyysäävä hovi, ja jokaisella heistä on omat tarkoitusperänsä. Heidän juonittelunsa kietoutuvat verkoksi, josta on vaikea irrottautua. Lopulta ollaan niin pitkällä, että ystävää luullaan petturiksi ja petturia sydänystäväksi.
Ohjaaja Tarja Järvinen on tuonut hienovaraisesti esille myös Rikhardin äidin, Yorkin herttuattaren (Eeva-Maija Suihkonen) merkityksen poikansa elämässä. Vanhempiaan on vaikea kyseenalaistaa korkeimmissakaan piireissä. Lapsi kuitenkin tarvitsee kehittyäkseen äitinsä itselleen peiliksi, joita myös lavastuksessa on näytelmässä käytetty fyysisesti tehokeinona.
Shakespearen teksti elää ajassamme, vaikka se kertoo 1480-luvun Englannista. Ilman modernisointiakin Huoneteatteri onnistuu kokonaisuudessaan mainiosti. Ei varmasti jää epäselväksi, että Shakespearen kirjoittama valtapeli on aina ajankohtainen. Sitä tapahtuu kotona, yhdistyksissä, kunnissa, valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti. Ehkä pahinta narsismia löytyy kotona tai pienryhmissä, sillä siellä ihminen on haavoittumillaan, ja ne pettymykset kertaantuvat koko yhteiskuntaan, kuten Rikhardin rakkaudettomuuskin.
Jyväskylän Huoneteatterin loistava esitys palkitsee katsojan pitkäksi aikaa. Se kysyy mitä valta tekee vapaudelle ja sen sanoma on: pakene tai kuole tai taistele ja voita.

 

Anitta Oertel

Anitta Oertel

Yhteystiedot

Anitta Oertel
040 7617 388
Lähetä sähköpostia
Lähetä viesti