Kuolemattomuus ja kuluttaminen ajankuvina Reima Lihavaisen töissä

Iisalmen Sanomat 15.8.2010

Anitta Oertel
Pyhäjärvi
Pyhäjärven kirjastossa on elokuun ajan näytteillä Oulussa syntyneen, mutta nykyisin Helsingissä asuvan taidemaalari Reima Lihavaisen (s. 1982) töitä. Näyttelyn nimi on Viisi tähteä. Lihavainen kertoo jättävänsä katsojalle vapauden tulkita nimen tarkoituksen, mutta äkkiseltään huomaa, että taiteilija Lihavainen alias ReimaK tai Calvin Meat kritisoi kulutusjuhlaa. Länsimaisen elämäntyylin, sellaisen viiden tähden turhan kuluttamisen kritisoiminen ei ole nykyaikana enää outoa eikä harvinaista vaan kuuluu pöytäämme kuin jokapäiväinen leipä. Tuntuu jopa siltä, että mitä enemmän kulutusta vastustetaan, sitä enemmän mylly jauhaa. Silti kritiikki puolustaa paikkaansa myös Viisi tähteä -näyttelyssä.
Lihavaisen töistä tunnistaa tutun näköisiä julkisuuden henkilöitä, kuolemattomia hahmoja muun muassa rock-maailmasta ja kirjallisuudesta. Heidän silmiinsä on piirretty ristit tai - tähdet.
Lihavainen maalaa muotokuvia, mutta kasvoja myös alitajunnastaan. Hän nimittää näitä töitä päiväkirjakseen. Mielenkiintoinen sarja muodostuu esimerkiksi kolmesta öljyvärityöstä "Olen runoni väreihin kahlittu", Melankolian mestari ja "Hyvän ja pahan tuolla puolen". Viimeinen on kuin itsensä solmuun kiertänyt kulutuksen uuvuttama, kasvottomaksi muuttunut ihminen. Mielestäni tämä maalaus kuvaa hyvin ihmisen umpikujaa, kun mikään ei riitä tai kun "Liika ei riitä", kuten Melankolian mestarin hahmoa lisävalaistaan. Lihavainen puolestaan kirjoittaakin: "Voimme hyvällä omallatunnolla kuluttaa lisää, kun tiedämme, että jätteet voi aina siirtää kehitysmaihin, joissa lapset elintasoaan kohentaen kaivavat kaiken rahan arvoisen esiin. Varsinaisia aarreaittoja. Muista sitten, sitä saa mitä tilaa. Ehkä osat kääntyvät, niin on tapahtunut ennenkin, kai sinä historiaa olet lukenut".
Lihavaisen maalauksista henkii esiin kollektiivinen tietoisuus maailman tilasta. Kasvoihin on piirtynyt tieto, vaikka vähät siitä välitämme. Lihavainen on toisaalta maalannut myös kasvoja, jotka nauravat ihmisen pinnallista tilaa. Lohduttavaakin, sillä pinnallisuus on onneksi vain pinnallisuutta ja saattaa hävitä hyvin pian näennäisestä hallitsevuudestaan huolimatta. Kuolemattomuus ja pinnallisuus vuorottelevat Lihavaisen töissä. Kummassakin on tietoista tuskaa.
Reima Lihavaisella on elokuussa kaksi muuta näyttelyä Kuusamossa ja Espoossa Pyhäjärven lisäksi. Syyskuussa hänen töitään nähdään Pyhännän kirjastossa.

 

Anitta Oertel

Anitta Oertel

Yhteystiedot

Anitta Oertel
040 7617 388
Lähetä sähköpostia
Lähetä viesti