Arvannosto aiheutti kahakan sata vuotta sitten Pyhäjärvellä

Selänne-lehti 1.6.2018

Anitta Oertel

Pyhäjärvi

Sata vuotta sitten, itsenäistymisen jälkeen, koettiin Suomessa monia inhimillisiä kärsimyksiä. Sodan ja huonosti suunnitellun maatalouspolitiikan aiheuttama elintarviketilanne oli yksi suuri ongelma. Yhteiskuntarauha rikkoontui, ja levottomuuksia aiheutui myös Oulun läänin maaseudulla. Reisjärvellä mellakoitiin ja uhattiin ottaa haltuun kunnan elintarvikevarastot, mutta Haapajärven aseistetut suojeluskuntalaiset tulivat ja hajottivat väkijoukon.
Suojeluskunnat kuten punakaartitkin perustettiin yhteiskunnallisen rauhan turvaamiseksi, pian ne kuitenkin ajautuivat yhteydenottoihin keskenään. Kotiseutuneuvos Jorma Tulkku kertoo, että Pyhäjärvellä ei kahtiajakautuminen saanut niin voimakkaita muotoja kuin eräillä muilla paikkakunnilla, mutta asekuntoiset miehet piti saada hallituksen valvontaan, sillä tasavalta tarvitsi joukkoja rintamalle.
- Pyhäjärven Suojeluskunta perustettiin 12. helmikuuta Kirkonkylän Nuorisoseuran talolla, ja seuraavana sunnuntaina oli Pyhäjärven Suojeluskunnan ensimmäiset 30 vapaaehtoista valmiina lähtöön. Viikon kuluttua lähti toinen osasto. Vapaaehtoisia oli 43 miestä, ja 68 käskettiin kutsunnan kautta palvelukseen, Tulkku sanoo.
Yleinen kutsunta eli arvannosto määrättiin maaliskuun 4. päiväksi 1918. Kerrotaan, että Pyhäjärven Lamminaholta hiihti arvannostoon 12 miestä, matkaan liittyi 20 – 30 hiidenkyläläistä ja pitäjänmäkistä. Heikki Tapaninahon rinnalle hiihti Olli Kärkkäinen. ”Oletko sitä mieltä, että aiot nostaa arpaa”, Kärkkäinen kysyi. ”Olen sitä mieltä”, Tapaninaho vastasi.” Meijän ei nosteta arpaa, vaan mennäänpähän muuten käymään”, Kärkkäinen sanoi.
Sammallahdella kääntyivät etupäässä olleet Pitäjänmäen miehet Pappilanrantaa kohden. ”Miksi te tuonne hiihätte?” Tapaninaho kysyi. ”Nyt ei veetä arpaa, vaan mennään Pappilanrantaan, jossa mäkikyläläiset yhtyvät ja tehhään mielenosoitus”, Emil Kinnunen vastasi.
Heikki Tapaninaho kuuli tämän, seisahtui ja huusi: ”Joka nyt tahtoo vaaran välttää, seuratkoon minua.” Silloin erosi alkuperäinen Lampa-ahon joukko ja pitäjänmäkisistä ja hiidenkyläläisistä muutamia ja hiihtivät suoraan Nuorisoseurantalolle, suojeluskunnan esikuntaan ilmoittautumaan.
Mielenosoituksen suunnittelijat odottivat Pappilanrannassa lisävoimia Mäkikylästä ja Vuohtoniemestä. Heillä oli kirje suojeluskunnan päällikölle. Suojeluskunnan aseellinen partio piiritti heidät ja kuljetti seurantalolle. Tilanne kuumeni esikunnassa käsirysyksi, suojeluskuntalaiselta riistettiin kivääri ja Hyyrönmäen veljekset lähtivät juoksemaan tielle, johon heitä käskystä ammuttiin.
Oskari kuoli heti ja Efraim haavoittui vaikeasti jalkoihin. Kahakan jälkeen pidätetyistä kolme kuoli vankileirillä. Kuulustelupöytäkirja perustelee ampumisen välttämättömyyttä tilanteen vaarallisuudella.
Eine Tulkku kertoo isänsä, tuolloin nuoren perheenisän, myöhemmin Pyhäjärven kunnanvaltuutetun ja lautamiehen Eliel Särkiniemen (s. 1892) osallistuneen kutsuntoihin. Tämä piti käsikähmää tahallaan aiheutettuna ja ampumista tarpeettomana.
Jorma Tulkun tietojen mukaan tämä oli kansalaissodan aikana Pyhäjärvellä ainoa merkittävä yhteenotto.
- Kansakoulussa ja Nuorisoseurassa, Runebergin Vänrikki Ståhlin tarinoiden ja Topeliuksen Maamme -kirjan suomalaisuuden aatteen omaksuneet nuoret miehet lähtivät ajamaan ryssiä pois Suomesta. Heillä oli pyhäjärveläisten virkamiesten, opettajien ja valistuneitten talollisten tuki. Hämmästyksekseen he saivat vastaansa punakaartin riveissä samanlaisia suomalaisia työmiehiä ja talollisen poikia kuin itsekin olivat, mutta veljessodan tie oli kuljettava loppuun.

Lähteet:
Matti Korhonen: Pitelijöitä papinheittäjiä
Jorma Tulkku: Lampaholaiset 2000
Yksi raitti, monta kulkijaa, Pyhäjärven KK historia 1866 - 2008
http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/teema9.htm

Anittan kuva oikealla

IMG 20180617 WA0002

Anitta Oertel

Anitta Oertel

Yhteystiedot

Anitta Oertel
040 7617 388
Lähetä sähköpostia
Lähetä viesti