Narsistin lapsi on näkymätön lapsi

Käsikädessä 5/2009

Narsistin lapsi on näkymätön lapsi

Teksti: Anitta Oertel

Hyvä narsismi antaa tilaa itselle ja muille elää, kehittyä ja kasvaa, ja sen avulla ihminen selviytyy vaikeimmistakin asioista masentumatta ja alistumatta. Hyvä itsetunto ja itsetuntemus ovat merkkejä hyvästä narsismista. Sitä ei pidä sekoittaa huonoon narsismiin, joka vahingoittaa ja tuhoaa läheiset, kumppanin, työtoverit ja lapset.

Psykologi ja psykoanalyytikko Jorma Myllärniemi toteaa kirjassaan Narsismi, vamma ja voimavara, että niin hyvän kuin huononkin narsismin juuret ovat syvällä lapsuudessa, äidin ja vauvan välisessä vuorovaikutussuhteessa. Myllärniemen mukaan ratkaisevaa terveen minä-suhteen syntymiselle on äidin hyväksyvä ja rakastava katse.

Sukupolvelta sukupolvelle

Narsisti on itsekin olosuhteiden uhri. Psykologit selittävät narsistisen persoonallisuushäiriön varhaisen lapsuuden laiminlyönneillä. Jos lapsi ei saa huomiota hoitavalta vanhemmaltaan, hänen vuorovaikutustaitonsa eivät kehity normaalisti. Hän voi alistaa ja kiusata muita loppuikänsä peittääkseen itseinhoaan ja häpeäänsä.
50-vuotias Leena kertoo kärsivänsä äitinsä narsistisesta käyttäytymisestä. 75-vuotias äiti yhä loukkaa ja piikittelee läheisiään, Leenaa ja tämän tyttäriä. Omaa puolisoansa hän alistaa. Äiti kuitenkin tunnustaa olevansa vieläkin katkera siitä, että ei saanut koskaan kokea oman äitinsä hellyyttä.
- Kerran tyttäreni sanoi äidilleni, että mummo on hänelle tärkeä. Tähän äitini huusi, että: "Mitä väliä sinulla on, sinulla ei ole minulle mitään merkitystä". Äitini sanat satuttivat minua syvästi ja ymmärsin, että hän halusi loukata erityisesti minua, kertoo Leena.

Monta tapaa

Leena muistelee, kuinka äiti oli vietellyt hänen poikaystäviään tai nolannut hänet varhaisteini-iässä pyytämällä naapurin poikaa hieromaan hänen rintojaan, jotta ne kasvaisivat. Pienenä hän oli kysynyt äidiltään rakastaako hän Leenaa yhtä paljon kuin pikkusiskoa. Äiti oli ollut välttelevä, mutta lopulta myöntänyt, että ei rakasta. Leena häpesi itseään.
Tuija Välipakka toteaa kirjassaan Sata tapaa tappaa sielu, johon on haastateltu lukuisia narsismin uhreja, että toisen mitätöinti, aliarvioiminen, alentaminen ja häpäiseminen, huomiotta jättäminen ovat narsistin keinoja purkaa pahaa oloaan. Mutta lapsi ei tiedä, että pahaolo ei johdu hänestä. Hän voi kantaa syyllisyyttä ja häpeää harteillaan koko elämänsä.
- Älä pyydä mitään, älä ole tyytymätön, ala loukkaannu, älä näytä kiukkua, älä ole vaivaksi. Ole hyvä lapsi. Ole näkymätön lapsi, kiteyttää Välipakka narsistivanhemman lapsen elämän.
Nimimerkki Hepokatti kirjoittaa narsistien uhrien keskustelupalstalla (toim. lyhentämä): "Narsistiäiti pitää kulissia yllä. Koti on täydellisen kaunis ja siisti, pulla tuoksuu aina. Kotona hän on kuitenkin tunteeton, empatiakyvytön: jättää lapsen yksin tunteidensa kanssa, ei ymmärrä. Jo lapsena tunsin olevani aikuisempi kuin äiti; minun piti olla se, joka häntä lohduttaa. Hän puhui myös omia ongelmiaan pienille lapsilleen. Äidin kauneutta ja seksuaalisuutta piti ihailla; isäkin kehotti meitä ihailemaan äitiämme. Murrosiässä äiti joko hylkäsi meidät kokonaan tai hyökkäili kännissä syyttäen meitä huoriksi jne. Silloin alkoi myös jatkuva huomauttelu ulkonäöstä, elämäntavasta, koulutuksesta, ystäväpiiristä".


Kodin musta mörkö

Narsistien tärkein yhteinen piirre on, että hän on muita kohtaan hyökkäävä, kontrolloiva ja manipuloiva. Narsisti olettaa, että hänellä on oikeus olla pahantuulinen. Syy pahaan tuuleen voi löytyä jopa toisen ulkonäöstä tai pukeutumisesta. Narsisti kokee oikeudekseen töksäytellä toisen ulkomuodosta, "laukoa totuuksia".
- Äitini luo mennessä täytyy aina olla meikattuna ja laitettuna, muuten hän piikittelee tai jopa suuttuu. Harvoin vaatteet ovat ne oikeat. Kerran hän tosin sanoi, että nythän sinullakin on kunnon vaatteet, kertoo Leena.
Narsisti kotona määrää ja syyttää, valittaa, komentelee ja arvostelee, ja saa uhrinsa tuntemaan syyllisyyttä ja häpeää.
- Äiti halveksi jalkojani. Astut linttaan, mokoma linttakinttu, äiti sanoi ja nauroi jaloilleni. Nuo lauseet ovat saaneet erittäin pahaa jälkeä aikaan, kertoo nimimerkki Lyydia.
Tutkimusten mukaan narsistisesti persoonallisuushäiriöisen kasvuperheestä puuttuu positiivinen malli ihmissuhteille ja kyky suojella lasta. Näissä perheissä vallitsee korkea ennalta arvaamattomuuden ilmapiiri. Selittämätön uhka leijuu narsistin ympärillä. Narsismia voisi kuvailla Tove Janssonin Muumi-tarinoista tutuksi tulleeksi mustaksi möröksi, jonka ympäriltä kaikki jäätyy.
On myös tyypillistä, että narsisti siirtää omat huonot piirteensä toisten ominaisuuksiksi syyttäen näin muita omista heikkouksistaan.

Uhrista selviytyjä

Narsisti kokee olevansa aina oikeassa eikä häntä itseään ole helppoa saada terapiaan. Terapiassakin hän voi ottaa uhrin aseman ja hämätä jopa ammattilaista. Uhrin on siis haettava itselleen apua, jotta koko elämä ei valuisi käsistä toisen sairauden takia.
Tärkeää on ensinnäkin tunnistaa, että on kaltoin kohdeltu. Vaikka vanhemmuutta on vaikea kyseenalaistaa, ei sieluaan saa myydä - edes äidilleen.
Leena toteaa, että ilman itsetutkiskelua ja keskustelua hän ei olisi selviytynyt. Hän on onnellinen, että kohtelulle on löytynyt nimi.
- Ainakin nyt tiedän, että äitini käytös minua kohtaan ei ollut normaalia, ja tämä taas avaa syitä omiin pelkotiloihini ja epävarmuuteeni. Opin pikkuhiljaa tuntemaan kuka todellisuudessa olen.
Lapsuudessa saadut traumat voivat olla niin syvät, että niistä jää ilman käsittelyä elinikäinen psyykkinen tai fyysinen ongelma. Sata tapaa tappaa sielu -kirjaan haastatellut kuvasivat saaneensa vatsakipuja, unettomuutta, ahdistusta, rytmihäiriökipuja ja masennusta.

Vaikea tunnistettava

Narsismin tutkija, tohtori Sam Vaknin toteaa, että narsismia on vaikea tunnistaa. On selvitettävä, onko kysymyksessä täysipainoinen narsistinen persoonallisuushäiriö vai onko tutkittavalla vain narsistisia oireita, narsistinen "tyyli", tietynlainen persoonallisuus (luonne), vai narsistinen "kuori", joka kätkee sisäänsä jonkin muun mielenterveysongelman. Vain erityiskoulutuksen saanut mielenterveysalan ammattilainen voi diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

 

Anitta Oertel

Anitta Oertel

Yhteystiedot

Anitta Oertel
040 7617 388
Lähetä sähköpostia
Lähetä viesti