Maalaislääkäri Kiminkinen: Ihminen on luotu liikkumaan

Käsikädessä-lehti 2/2011

Teksti: Anitta Oertel

Maalaislääkäri Kiminkinen:

Ihminen on luotu liikkumaan

Tapani Kiminkisen puheista ei jää epäselväksi se, että hän on köyhän ja tavallisen ihmisen asialla, mutta se ei tarkoita sitä, että jonkun pitäisi tehdä asiat toisen puolesta. Ihmisen on tartuttava toimeen ja ennen kaikkea liikuttava.

Omasta TV-sarjastaan tuttu Tapani Kiminkinen, Tohtori Kiminkinen, on maalaislääkäri Saarijärveltä, luennoitsija ja kirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja ja vetää kansaa ihan fyysisestikin sinne, missä puhuu.

Kiminkisellä on takanaan kaksi luentoa, kun hän saapuu illan viimeiselle keikalle Pyhäjärven seurakuntatalolle, jossa vietetään valtakunnallista Mielenterveysviikkoa. Tilaisuuden on järjestänyt Päiväkeskus Virike. Väkeä on salissa tupaten täynnä, yli kolmesataa, ja ilmassa on kohinaa. Ihmisten kielenkannat ovat avautuneet jo ennen kuin Kiminkinen astuu yleisön eteen. Huumori irtoaa kevyesti, ja joku vetäisee vitsin kaatumatautisesta joulukuusesta. Nyt on lupa nauraa sairaudenkin kustannuksella.

Maalaislääkäriä odotetaan, ja häneltä myös odotetaan paljon. Häneltä riittää voimaa jakaa kaikille janoaville. Tapani Kiminkinen siis hoitaa ihmisiä oman lääkärityönsä ohella myös puhumalla. Hän sanoo selvästi ja suorapuheisesti sen, mistä yleensä vaietaan. Hän pitää sairaanhoidollisestikin tärkeänä sitä, että kansa ymmärtää, mitä heille sanotaan.

Monesti asiat ovat pienestä kiinni niin parisuhteessa kuin työelämässäkin. Toisen ihmisen hyväksyminen sellaisenaan kuin hän on, auttaa jo huimasti eteenpäin. Tämän Tapani Kiminkinen tietää kokemuksesta, sillä hän on ollut Ulla-vaimonsa kanssa yhdessä vuodesta 1972 ja lääkärinä, heti valmistuttuaan lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta, vuodesta 1980.

Ihminen on luotu liikkumaan

Kiminkinen on kuin avain, jonka avulla ihmiset oppivat avaamaan ovia oman itsensä tuntemiseen ja sitä kautta löytävät tien tervehtymiseen. Ennen kaikkea hän saa ihmiset tuntemaan, että asiat eivät olekaan niin mutkikkaita, vaan rakkaus ja toisesta välittäminen ovat parempaa lääkettä kuin purkista otettu. Sylikin hoitaa paremmin kuin pilleri.

- Olemme unohtaneet, että olemme osa luontoa. Ei osata kuunnella itseämme, ei osata pissata, kakata eikä rakastella ilman pillereitä.

Liikunnan merkitys ihmisen terveyteen on Kiminkisen mielestä yksi tärkeimmistä. Liikkumista ei voi ulkoistaa.

- Jos ei ota töppöstä toisen eteen, aineenvaihdunta ei pelaa, masennutaan, lihotaan ja sairastutaan diabetekseen. Ihminen on luotu liikkumaan. Elämä ei ole täydellistä, mutta ei auta, jos jumppari liikkuu, on itse liikuttava.

Masennuskin tuntuu helpottavan, kun Maalaislääkäri Kiminkinen sanoo, että se on yleensä älykkäiden ihmisten sairaus. Häpeän verhon raottaminen tuntuu hyvältä. Kiminkinen katsoo suoraan silmiin ja tulee lähelle. Ihmiset janoavat hyväksymistä. Se onkin Kiminkisen mukaan yksi elämisen perusehdoista.

- Olen hyvä tällaisena, ja vielä paremmaksi elämä muuttuu kun oppii tunnustamaan omat tunteensa ja reagointitapansa tunteisiinsa, ne omat sokea pisteet, ja opetella laskemaan vähintään viiteen.

Työelämän pudotuspeli

Kiminkinen vakuuttaa, että erilaisuus on rikkautta. Miten totta se onkaan, sillä ilman erilaisuutta ihmiskuntaa ei tuskin olisi edes olemassa. Mutta tosiasiassa kasvanut kuilu sosiaaliryhmien välillä näkyy jo terveyseroina ja kuolintilastoissa. Kiminkinen toteaa, että esimerkiksi pienyhteisöissä erilaisuus on aina erilaiselle vaarallista, sillä kenenkään ei suotaisi nousta toisten yläpuolelle. Tällainen pää pyritään katkaisemaan, ja siihen hän tietää olevan runsaasti keinoja. Juoruilu, valheellisen tiedon levittäminen, klikkiytyminen ”nousukasta” vastaan, mielistely ja selän takana puukottaminen vetävät maton alta keneltä tahansa.

Työelämässäkin pelataan harmittavan kovaksi käynyttä pudotuspeliä, armotonta kilpailua, jonka tulosten perusteella ihmiset luokitellaan joko voittajiksi, luusereiksi tai joksikin muuksi siltä väliltä.

- Parhaat palkitaan yhteiskunnallisella asemalla ja vauraudella, ja kuilu sosiaaliryhmien välillä vain kasvaa. Köyhän terveys on yhtä seksikästä kuin villahousut, latelee Kiminkinen.

Rakastaa ja tehdä työtä

Sigmund Freudin sanoin mielenterveydessä on kyse kyvystä rakastaa ja tehdä työtä. Se on Kiminkiselle paras mahdollinen terveyden määritelmä, johon hän vielä lisää kyvyn tuntea mielihyvää elämässä olosta, olemassa olosta. Hän neuvoo kuuntelemaan itseään ja tekemään tilaa omalle puolisolle. Se, miten puolisot tukevat ja kannustavat toisiaan ydinperheessä, muodostuu keskeiseksi koko yhteiskunnan terveyden kannalta.

- Muistetaan, että olemme vain ihmisiä toinen toisillemme, vaikka kukaan selväpäinen ei väitä parisuhdetta helpoksi. Eletään silti voimakkaasti tätä päivää, mutta suuntaudutaan tulevaisuuteen.

Ihmisiä toisillemme olemme myös työpaikoilla. Sielläkin voimme ottaa toisemme huomioon ja välittää. Jos työpaikka nähdään vain suorittamispaikkana, jäävät vuorovaikutustaidot käyttämättä ja kenties jopa oppimatta. Joudumme eheytymisen sijasta pilkkomaan itsemme moneen kertaan vuorokauden sisällä. Samaan aikaan korostetaan karisman ja valovoimaisuuden merkitystä, vaikka se koostuu juuri kokonaisuudesta.

Kiminkinen korostaa, että työ on keskeinen identiteettimme määrääjä ja elämänsisältömme. Ei ole se ja sama itsemme ja työn tuloksellisuuden kannalta, miten työssä viihdymme.

- Ilman työtä bruttokansantuotos romahtaa ja loppuu särvin pöydältä ja lopulta leipäkin.

Sanojen taakse

Tapani Kiminkinen tarttuu leipääntyminen-sanaan. Sana on hänen mielestään eettisesti epäonnistunut, sillä moni nälkää näkevä leipääntyisi mielellään.

Tapani Kiminkisen verbaalisuus ei ole sanojen kanssa snobailua vaan sanojen taakse näkemistä.  Esimerkiksi itse työ-sana näyttäytyy hänelle tympeänä.

- Työn tunnesisältöön liittyy vaivan, kärsimyksen ja varhaisen omenavarkauden ilmapiiri. Sen loppuosa luo vaikutelman yön pimeydestä ja toisaalta suuntaa ajatukset yököttämään vatsalaukun takaisinvirtaukseen.

Ääri-ilmiönä työ voi tappaa tai toimia merkittävänä elämisen voimavarana. Kiminkinen ojentaakin jälleen avaimen pohtijalle tai työntää jopa sen lukkoon kysymällä, mitkä tekijät sammuttavat ja mitkä sytyttävät työyhteisöissä. Hänellä on kysymyksiin myös vastauksia, jotka sopivat yhtä hyvin työ-yhteisöön kuin perheeseen tai muuhun yhteisöön.

Samalla hän kannustaa jokaista sytyttämään, mahdollistamaan, kannustamaan, tukemaan, raivaamaan esteitä ja puhumaan toisten puolesta sekä katkaisemaan heti alkuunsa kiusaamisen ja epäoikeudenmukaisuuden.

- Asioihin on mahdollista vaikuttaa. Ei pidä tyytyä pahaan oloon ja huonojen työolosuhteiden sietämiseen.

Anitta Oertel

Anitta Oertel

Yhteystiedot

Anitta Oertel
040 7617 388
Lähetä sähköpostia
Lähetä viesti