Fysiikan tutkimuslaboratorio

Kalajokilaakso 13.6.2009

Tutkimuskeskus toisi Pyhäjärvelle ja seutukunnalle mannaa

Anitta Oertel
Pyhäjärvi
Tähänastisten LAGUNA-tutkimusten mukaan näyttää siltä, että Pyhäsalmen kaivos olisi ihanteellinen paikka maanalaiselle laboratoriolle. Kokonaiskustannuksiltaan noin 500 miljoonan euron kansainvälisen fysiikan tutkimuskeskuksen perustaminen toisi Pyhäjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäen mukaan Pyhäjärvelle ja koko seutukunnalle lisää työllisyyttä, elinkeinoelämälle piristystä, korkean teknologian kehittymistä, uusien investointien ketjua, uutta tuotekehittelyä ja uusia tilauksia teollisuudelle sekä lisää kokouksia, tilaisuuksia, matkailua ja parempia liikenneyhteyksiä.
- Työvoimatarve on rakennusaikana noin 2800 henkilötyövuotta ja lisäksi välillisesti 5600 htv:tta, arvioi Tikanmäki IX Kerttu Saalasti säätiön seminaarissa perjantaina Pyhäjärvellä.
Tikanmäki visioi, että laboratorion perustamisen vaikutukset ovat myös tieteelle ja koko yhteiskunnalle merkittävät nostaen suomalaista tutkimuspanosta maailmalla ja synnyttäen tutkijavaihtoja.
- Tutkimuslaboratorio toisi koko Suomelle mainetta ja osaajia. Kriittinen edellytys on, että Suomi liittyy ASPERAN jäseneksi, totesi Tikanmäki.
Pyhäjärven kaupunki on päättänyt perustaa neuvottelukunnan edistämään laboratorion toteutumista. Jokaisesta puolueesta kutsutaan 1-2 jäsentä neuvottelukuntaan.
Seminaarissa luennoi myös Jyväskylän yliopiston professori Jukka Maalampi, Oulun yliopiston tutkimusjohtaja Timo Enqvist ja Oulun Eteläisen instituutin johtaja Eelis Kokko.

Monta valttia tutkimuskeskukseksi

Pyhäsalmen kaivos on yksi lupaavimmista maanalaisen fysiikan tutkimuslaboratorion sijoituspaikoista Euroopassa. Uutta laboratoriota suunnittelee Euroopan komission rahoittama LAGUNA-konsertio, joka saanee suunnitelman valmiiksi 2010 loppuun mennessä. Suomen suurimmaksi kilpailijaksi on jäämässä Ranska. Muut vaihtoehdot tutkimuskeskukselle, kuten Italia, Iso-Britannia, Puola, Romania ja Espanja ovat eri syistä karsiutumassa kilpailusta pois.
Kalliosuunnittelu Oy:n projektipäällikkö Guido Nuijten selvitti Pyhäjäevellä perjantaina pidetyssä Kerttu Saalasti seminaarissa Euroopan näkemystä. Hänen mukaansa mikään maa ei halua luopua tutkimuslaboratoriosta, mutta Suomi on ainoa paikka Ranskan Frejusin maantietunnelin lisäksi, jossa kaikki kolme vaihtoehtoa, MEMPHYS-, GLASIER- ja LENA-koe ovat mahdollisia. Esimerkiksi LENA-kokeen vaatima syvyys on noin 1400 metriä.
- Muita valtteja Pyhäsalmen kaivoksella ovat juuri syvyys, kallioteknisesti parhaat olosuhteet, mainio infrastruktuuri, hyvä louhintaosaaminen erikoishankkeissa ja pieni taustasäteily, koska ydinvoimaloita ei ole lähellä. Lisäksi kaivos on halukas yhteistyöhön, sanoi Nuijten.
Haasteena Nuijten näkee Pyhäsalmen kaivoksessa sen, että ilmanvaihdon ja turvallisuuden takaamiseksi tarvitsee rakentaa omia kuiluja.
LAGUNA on yksi Magnificent 7 kokeista. Oulun ja Helsingin yliopiston professori Kari Rummukainen selvitti, että koe on passiivista perustutkimusta. Hän vertasi sitä vuoren huipulle sijoitettuun teleskooppiin.
- Tämä koe pannaan vain vuorenhuipun negatiiviselle puolelle, maan alle. Suomella ei ole vuorenhuippuja, mutta etuna kova kallio, jota muilla ei ole, sanoi Rummukainen.
Vaikka kaikki faktat puhuvat Pyhäsalmen kaivoksen puolesta, voi esimerkiksi Ranska Nuijten mukaan vetää pitemmän korren voimakkaalla tahtotilalla. Hanke edellyttääkin tiedemiesten mukaan myös Suomessa laajaa poliittista sitoutumista.
Laboratorion rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2012, mutta todennäköisesti se siirtyy muutamalla vuodella yleisen taloudellisen tilanteen takia. Käyttöön se voidaan ottaa 10-15 vuoden kuluttua, ja sen käyttöikä on ainakin 50 vuotta.

 

Anitta Oertel

Anitta Oertel

Yhteystiedot

Anitta Oertel
040 7617 388
Lähetä sähköpostia
Lähetä viesti