Pyhäjärven sedimentti on monen asian cocktail


Iisalmen Sanomat 24.2.2011

Anitta Oertel

Pyhäjärvi

Pyhäjärven sedimentaatiosysteemistä, joka pureutuu useiden vuosikymmenien ja satojen vuosien taakse on nyt myös tieteellistä tutkimusta. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimus ihmistoiminnan vaikutuksesta Pyhäjärven luonnontilaiseen sedimentaatiosystemiin tehtiin vuosina 2006 – 2010, ja se julkaistiin tiistaina kaupungintalolla. Sitä esitteli geologi, FT Jari Mäkinen Kuopiosta.

Tilaisuudessa puhui myös FM Susanna Kihlman Turun yliopistosta, joka on tutkinut Junttiselällä ja Kirkkoselällä kaivoksen ekologisten vaikutuksien erottamista muusta ihmistoiminnan vaikutuksesta. Kihlman käytti tutkimuksessa apuna liejun pinnalla eläviä kuoriameeboja. Hän havaitsi, että tulokset Junttiselällä ja Kirkkoselällä erosivat toisistaan jo ennen kaivoksen aikaa.

Hänen tutkimuksensa vahvistaa järven huippukuormituksen ajoittuvan 1970 – 1980 -luvuille. Tällöin mineraaliaines lisääntyi ja orgaaninen aines pieneni. Rikki-, kupari-, sinkki, kadmium- ja lyijypitoisuudet moninkertaistuivat.

- Vaikutukset eliöihin jäivät sen sijaan pienemmiksi, toteaa Kihlman.

Pyhäjärvi on Jari Mäkisen mukaan Suomen tarkimmin luodattu järvi. Näytteenottopisteitä on yli 200.

- Tulosten mukaan näyttää siltä, että sedimentti on monen asian cocktail.

Mäkinen selvittää, että 9600 vuotta sitten Pyhäjärvi kuroutui omaksi järvekseen, mutta ensimmäiset merkit ihmistoiminnasta näkyvät kaukolaskeumana tulleen lyijyn pitoisuuksien kohoamisena, joka ulottuu keskiajalta aina roomalaiskauteen asti. Lyijyä käytettiin muun muassa ikkunanpuitteissa ja vesijohdoissa, ja laskeuma liittyy metallien sulatukseen.

- Teollistuneella aikakaudella lyijyn käyttö erityisesti bensiinin lisäaineena lisäsi laskeuman määrää, mutta vuoden 1986 jälkeen tapahtui muutos parempaan, kun siirryttiin lyijyttömään bensiiniin. Lisäksi Suomesta ja Euroopasta tuli suuria määriä rikkiä ilmaperäisenä laskeumana, ja huippukuormitus osuu 1980-luvulle. Tuolloinhan puhuttiin happamasta laskeumasta. Tämän jälkeen kuitenkin rikkipitoisuudet pienenivät, kun savukaasujen puhdistustekniikat parantuivat.

- Piirre löytyy monista Suomen järvistä, lisää FT Tommi Kauppila.

Järven pilaantumisriskiä on lisännyt viime vuosikymmeninä terveille ja puhtaille syvännealueille kerääntynyt liete. Lisäksi havaittiin, että kerrostumisnopeus on vuosina 1966 - 2008 kiihtynyt sekä Isollaselällä että Kirkkoselällä.

- Ilmeisesti järven lasku vuonna 1936 on vaikuttanut syvännevirtauksiin, jolloin eroosioalue on kutistunut. Toinen mahdollisuus on sääolosuhteissa tapahtuneet muutokset, sillä vertailu Ilmatieteen laitoksen tiedonantoihin osoittaa voimakkaiden pohjoistuulien vähentyneen viimeisen 50 vuoden aikana.

Asiantuntijoiden mukaan parempaan suuntaan ollaan menossa, sillä pahimmat ympäristömyrkyt hautautuvat nuoremman aineksen alle.  Pyhäjärven hyvinvointia on kuitenkin syytä parantaa ja kehittää. Yleisön joukosta esitettiin myös voimakkaita ilmaisuja: ”Toimenpiteet, jotka aiheuttavat Pyhäjärven tilan huononemista, on lopetettava”.

Anitta Oertel

Anitta Oertel

Yhteystiedot

Anitta Oertel
040 7617 388
Lähetä sähköpostia
Lähetä viesti