Luomuviljely tekee hyvää ympäristölle

Luomuviljely tekee hyvää ympäristölle

Kalajokilaakso 23.2.2011

Anitta Oertel

Kärsämäki

Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksen tuore puheenjohtaja, agrologi Anna-Leena Vierimaa Kärsämäeltä toteaa uudessa tehtävässään riittävän haasteita, sillä luomu on kasvava tuotantoalasuunta Pohjois-Pohjanmaallakin. Toiminnan organisoiminen ja tuottajien kokoaminen saman nettisivun alle kuuluvat hänen ajankohtaisimpiin tehtäviinsä.

- Edellinen puheenjohtaja on tehnyt hyvää pohjatyötä ja luonut laajan verkoston. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle, toteaa Vierimaa.

Pohjois-Pohjanmaa kuuluu luomutuotannon kärkimaakuntiin. Pro Agrian selvityksestä ilmenee, että vuoden 2009 lopussa alueen peltoalasta oli luomuviljelyssä yli 20 700 hehtaaria. Luomutiloja oli 412, ja niiden keskipinta-ala oli 50,20 hehtaaria. Luomumaitoa tuotti 16 pohjoispohjalaista tilaa.
Karjatilat tuottavat myös luomulihaa ja -kananmunia ja esimerkiksi Pyhäjärvellä on luomumarjan viljelykeskittymiä.

Vierimaan mukaan luomun viljely onnistuu hyvin, jos oma peltopinta-ala antaa siihen mahdollisuuden. Hän kertoo, että luomuviljelyn eli luonnonmukaisen viljelyn etuna on maan viljelykunnon paraneminen. Se on myös parempi vaihtoehto vesistöille, ilmastolle ja monimuotoisuudelle.

- Luomuviljelyssä ei pääse kasvinsuojeluaineita tai keinolannoitteita vesistöön. Luomuviljely on myös taloudellisesti kannattavaa.

Vierimaan maitotilalla on 30 lehmää parsinavetassa ja saman verran nuorta karjaa kasvamassa. Maatilalla on myös kahdeksan kyyttöä.

Maatilan pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 2004 lähtien. Siirtymäaika luomutilaksi on vähintään kolme vuotta. Anna-Leena Vierimaa toteaa, että luomutuotantoon siirtymisen jälkeen maaperän pH-arvot ovat parantuneet.

- Omien lehmien lannasta saadaan kasvuvoimaa pelloille. Pitää vain hyväksyä se, että joukossa törröttää jokunen rikkakasvi.

Vierimaan pelloilta riittää ravintoa omille lehmille. Niiden ruokinta koostuu 90-prosenttisesti omasta nurmirehusta ja viljasta, jotka ovat luomua. Vain kymmenen prosenttia ruokinnasta on rypsiä, joka ei ole luomua.

Vierimaan tilan isäntä Jari Vierimaa painottaa, että luomuviljely ei ole missään nimessä ryöstöviljelyä, vaan maata hoidetaan viljelykierrolla sekä hyödyntämällä eloperäisiä lannoitteita. Rikkakasvit ja tuholaiset torjutaan biologisesti ja mekaanisesti.

- Muun muassa apila on olennainen maanparannuskasvi, joka kerää typpeä.

Maatalousyrittäjäpariskunta toivoisi enemmän luomutietoa myös maatalousalan perusopetukseen. Luomuviljelyä kannattaa heidän mukaansa kehittää ja tutkia.

- Viljelijöiden kannattaa tehdä laskelmia kannattavuudesta, sillä yrittäjälle on jäätävä viivan alle myös tuloja.

Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys, joka kuuluu Luomuliittoon vie luomutietoutta omalta osaltaan eteenpäin järjestämällä erilaisia alustuksia ja tilaisuuksia sekä maatilavierailuita. Tulossa on Luomuverkosto-päivä, johon kutsutaan koko Pohjanmaalta ja Kainuusta luomutoimijoita keskustelemaan luomun edistämisestä.


Anitta Oertel

Anitta Oertel

Yhteystiedot

Anitta Oertel
040 7617 388
Lähetä sähköpostia
Lähetä viesti