Nuori aikuinen hakee eläkettä entistä herkemmin

Käsikädessä 2/2015

TEKSTI: Anitta Oertel

Suomessa jää vuosittain mielenterveysongelmien takia kuntoutustuelle tai pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle tuhansia nuoria. Nuoren eläkkeelle siirtyminen on erityisen suuri menetys, koska työuraa olisi vielä paljon jäljellä. Suurin osa myönteisistä työkyvyttömyyspäätöksistä on kuitenkin määräaikaisia, ja oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan pelastaa nuori takaisin yhteiskuntaan.

 

Mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt olivat suurin 20 - 29-vuotiaiden syy hakea työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2014. Tätä ikäryhmää koskevia uusia myöntöpäätöksiä tehtiin 1474, mikä on yli 20 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Kelan Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksen suunnittelija Mikko Nevalainen selvittää, että eläkemyönnöistä suurin osa on määräaikaisesti myönnettyjä kuntoutustukia. Kuntoutustuki myönnetään mielenterveystapauksessa yleensä noin vuodeksi kerrallaan.

-          20 - 29-vuotiaita siirtyy päivittäin pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle yhdestä kahteen henkilöä. Pysyviä eläkemyöntöjä on siis huomattavasti vähemmän kuin julkisuudessa on esitetty. Tilastoissa esitetyt suuret eläkemyöntöjen määrät selittyvät pääosin määräaikaisesti myönnetyillä kuntoutustukipäätöksillä.

Kun puhutaan nuorista aikuisista mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkettä hakevista, on tarpeen tehdä jaottelu 16 - 19-vuotiaisiin ja 20 - 29-vuotiaisiin hakijoihin. Tämä siksi, että suuri osa alle 20-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista hakee sitä kehitysvamman tai psyykkisen kehityksen häiriöiden vuoksi.

Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke voi alkaa 16 vuoden iässä, mutta alle 20-vuotiaalle se voidaan myöntää vasta sen jälkeen, kun on selvitetty, ettei ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ole tai jos ammatillinen kuntoutus sairauden vuoksi keskeytyy tai päättyy tuloksettomana. Vuonna 2014 Kela myönsi yli 2000 asiakkaalle nuoren kuntoutusrahaa.

Viime vuonna Kelassa ratkaistiin 881 alle 20-vuotiaan työkyvyttömyyseläkehakemusta. Näistä 182 oli mielialahäiriö- tai psykoosidiagnoosilla hakevia. Mikko Nevalainen kertoo, että vain harvalle mielialahäiriöstä tai psykoosista kärsivälle alle 20-vuotiaalle myönnetään pysyvää työkyvyttömyyseläkettä, vaan tuki tulee määräaikaisena. Pysyvät eläkemyönnöt tulevat yleensä kehitysvamman tai muun, yleensä varhaisalkuisen kehityshäiriön vuoksi.

Hakeminen on lisääntynyt

Nuorten aikuisten siirtyminen pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle ei ole Nevalaisen mukaan suuremmin kasvanut viime vuosina. Sen sijaan määräaikaisten kuntoutustukimyöntöjen määrissä on tapahtunut kasvua 2000-luvun puolivälin jälkeen.

-                           Tilastojen mukaan näyttää siltä, että viime vuosien kasvua selittää etenkin mielialahäiriöisten hakijoiden aiempaa suurempi hakemisherkkyys, Mikko Nevalainen tarkentaa.

Kelan Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksen ylilääkäri Hannu Vanhanen miettii, että hakemisherkkyys on mahdollisesti kasvanut yleisen yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi.

-                           Mielialahäiriöisten määrällisestä kasvusta väestöpohjassa ei sinänsä ole luotettavia havaintoja, vaan niitä todetaan ja diagnosoidaan menneitä vuosikymmeniä tehokkaammin.   Yksi tekijä hakemusten määrän lisääntymisessä voi olla eri kuntoutusmuotojen lisääntynyt tarjonta. Kuntoutukseen pääsyn edellytys on diagnostisoitu sairaus. Jos näin on, niin se on hyvä asia, koska kuntoutuksesta on hyötyä eritoten nuorille.

Vanhanen muistuttaa, että alle 20-vuotiaille myönnetyllä nuoren kuntoutusrahalla suoritetun ammatillisen tutkinnon oletetaan tarjoavan myös vajaakuntoiselle nuorelle pienten ansioiden hankkimisen, vaikka työkyvyttömyyseläke tulisikin myöhemmin myönnettäväksi.

Osallistuminen tukee toimintakykyä

Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman selvityshenkilön mukaan valtaosa eläkkeellä ja kuntoutustuella olevista haluaa työllistyä tai lähteä opiskelemaan. Työssä suoriutuminen perustuu tutkimusten mukaan aikaisemmin työelämässä saavutettuihin valmiuksiin, sopeutumiskykyyn ja sosiaalisiin taitoihin. Nuoren kohdalla tilanne on kuitenkin toinen, sillä nuori ei ole välttämättä ehtinyt vielä olla työelämässä lainkaan.

Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennuksen päällikkö Karoliina Ahonen toteaa, että mielenterveyskuntoutujien työllistymisen esteet eivät ole ensisijaisesti ammatillisia, vaan pikemminkin psyykkiseen sairauteen liittyviä, kuten vaikeuksia työhön sopeutumisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. On myös olemassa mielenterveyskuntoutujia, jotka ovat saaneet pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen ja jotka eivät tavoittele enää työelämäosallisuutta sairautensa luomien rajoitteiden vuoksi.

-          Tällöin osallistuminen johonkin toimintaan tukee toimintakykyä yleensä ja edistää mielen hyvinvointia sekä kiinnittää yhteiskuntaosallisuuteen.

Järjestöjen tuki on merkittävä

Mielenterveyskuntoutuja voi työllistyä avoimille työmarkkinoille osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti, avoimille työmarkkinoille tuetusti, tai niin kutsutuille välityömarkkinoille. Myös opintojen aloittaminen tai loppuun saattaminen sekä vapaaehtoistyö kiinnittävät nuoren työelämään.

-          Sillä, määritteleekö henkilö itsensä potilaaksi, kuntoutujaksi vai osaajaksi on havaittu olevan suuri merkitys opinnoissa selviytymisen ja työllistymisen kannalta, Karoliina Ahonen sanoo.

Osatyökykyisten työllistymistä vaikeuttavat Ahosen mukaan soveltuvien työpaikkojen puuttumisen lisäksi työnantajien kokemat riskit ja asenteet.

-          Eläkemenot, sairausajan palkka ja sijaisjärjestelyt koetaan huomattavana riskinä.

Ahonen näkee myös eri järjestöjen roolin tärkeänä kuntoutujan tukemisessa ja hänen omien voimavarojensa löytymisessä.

-          Kun työnteko tapahtuu mahdollisimman normaalissa työympäristössä, käsitys omasta työkyvystä ja -taidoista konkretisoituu, hän huomauttaa.

MTKL on seitsemän vuoden ajan kehittänyt työelämäosallisuutta yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa ja on mukana muun muassa Työelämä 2020 -hankkeessa sekä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimassa Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa. Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennuksiin on osallistunut 2007 - 2012 yhteensä 1228 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa, kuntoutuspäätöksen saanutta tai pitkäaikaistyötöntä. Valmennusten tuloksena 67 % kurssilaisista sijoittui joko työmarkkinoille tai opiskelemaan tai jatkoi ammatillista kuntoutumistaan.

Lähteet:

Kelan tilastoja

http://mtkl.fi/jarjestoilla-tarkea-rooli-tyourien-pidentamisessa-mielenterveyskuntoutujat-voimavarana-yhteiskunnalle/

FAKTA

-          Vuonna 2014 Kelassa ratkaistiin 20 - 29-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkehakemuksia yhteensä 2503, joista mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöiden takia 1930 (osuus 77 %). Myöntöpäätöksiä tehtiin 1474.

-          Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko pysyvänä tai määräaikaisena.

-          Vuonna 2004 Kela ratkaisi samoilla kriteereillä 1381 mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöiden takia tehtyä 20 - 29-vuotiaiden hakemusta ja teki 1210 myöntöpäätöstä.

-          Hakemusten määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 40 %, kun taas myöntöpäätöksissä oli kasvua 22 %.

Anitta Oertel

IMG 20180617 WA0002

Anitta Oertel

Yhteystiedot

Anitta Oertel
040 7617 388
Lähetä sähköpostia
Lähetä viesti